etusivulle yhteystiedotsuunnittelijaprojektitasiakkailleenergiatodistuksiaLähetä sähköpostia



Tietoa E-luvusta

E-lukua käytetään rakennusten energiatodistuksissa sekä energiaselvityksissä haettaessa rakennuslupaa tai asuntoa myytäessä.


Mikä on E-luku?

Kuinka E-luku muodostuu?
Miten E-luku lasketaan?
E-luvun raja-arvot pientaloille (PDF)

Mikä on E-luku?

Rakennuksen kokonaisenergian kulutus eli E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden (kWh/m2).
- E-luku tarvitaan kun laaditaan energiaselvitys ja/tai energiatodistus
- E-luvun laskennassa huomioidaan energiantarve, tekniset järjestelmät, lämmitystapa ja energiamuoto.
- E-luvulla on uudisrakennuksille yläraja joka riippuu rakennustyypistä.
    Pientaloissa ylärajaan vaikuttaa pinta-ala.
    Hirsitaloilla on omat raja-arvonsa.

    Katso taulukko "Uudispientaloille sallitut E-luvut (PDF)".
    Taulukko laadittu RakMK D3 2012 kohdan 2.1.4. mukaan.     
- E-luku on eri luku kuin aiempi ET-luku, luvut eivät ole vertailukelpoisia.
 

- 1.6. 2013  jälkeen tehdyissä energiatodistuksisa on ilmoitettu E-luku (sininen energiatodistus) ja
ET-luku jäi pois (vihreä energiatodistus)

- Vanhat ET-luvun mukaiset (vihreät) energiatodistukset ovat kuitenkin yhtä aikaa voimassa, enintään 10 v.
- E-luku ei riipu käyttäjästä eikä todellisesta kulutuksesta
- E-luku muodostuu suurille taloille paremmaksi kuin pienille
- Eniten E-lukuun vaikuttaa energiamuoto

Kuinka E-luku muodostuu?

Kokonaisenergiankulutuksen ja E-luvun laskenta etenee seuraavasti:

A.    Lasketaan nettoenergiantarve:

1.    Tilojen lämmitys
2.    Ilmanvaihdon lämmitys
3.    Lämmin käyttövesi
4.    Jäähdytys
5.    Valaistus
6.    Kuluttajalaitteet

B.    Lasketaan järjestelmähäviöt ja tuotot
C.    Lasketaan ostoenergia ja E-luku

Ja tarkemmin:

A.    Lasketaan nettoenergiantarve

1.    Lasketaan tilojen lämmitys
  
Lasketaan johtumislämpöhäviöt
(rakenteiden läpi johtuva energia)
Riippuu vaipan pinta-alasta, U-arvoista ja kylmäsilloista.

Lasketaan vuotoilman lämpöhäviöt
(vuotoilman lämmitykseen tarvittava energia)
Riippuu vaipan ilmatiiviydestä (q50), vaipan alasta ja rakennuksen kerrosluvusta
  
Lasketaan korvausilman ja tuloilman lämpeneminen tilassa huonelämpötilaan
(ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia)
Riippuu lämpötilojen asetusarvoista

Tilojen lämmitysenergiantarpeesta vähennetään hyödynnettävät lämpökuormat.

Lasketaan lämpökuormat

Lämpökuormia syntyy:

Auringosta (ikkunoiden kautta tuleva säteilyenergia)
Riippuu ikkunoiden koosta, ilmansuunnista, ikkunatyypistä (kehäkerroin), varjostuksesta (ympäristön varjostus, sivuvarjostus, ylävarjostus), verhoista (verhokerroin), U-arvoista, g-arvoista (lasitustyyppikohtainen valoaukon auringon säteilyn läpäisykerroin), säätiedoista (säätiedot vakioitu)

Ihmisistä
Vakio, pientalossa 10,5 kWh/(m2a)

Laitteista ja valaistuksesta
Vakio, pientalossa 100% kulutuksesta eli 22,7 kWh/(m2a)

Järjestelmähäviöistä
Lämpimän käyttöveden kierron ja varastoinnin häviöistä 50%

Lasketaan hyödyntämisaste
Lämpökuormien hyödyntämisaste riippuu lämpötilaerosta, rakennuksen ominaislämpökapasiteetista jne.

2.    Lasketaan ilmanvaihdon lämmitys
Riippuu lämmitettävästä nettoalasta, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta, lämpötilaeroista
(säätiedot vakioitu)

  
3.    Lasketaan lämpimän käyttöveden energia
Rakennuksen standardikäytön mukaan.
Pientalossa 35 kWh/(m2a)

4.    Lasketaan jäähdytysenergian kulutus
Jos jäähdytys käytössä. Jäähdytysraja +27 astetta C.

5.   Lasketaan valaistuksen sähkönkulutus
Rakennuksen standardikäytön mukaan.
Pientalossa 7,0 kWh/ (m2a)

6.    Lasketaan kuluttajalaitteiden sähkönkulutus
Rakennuksen standardikäytön mukaan.
Pientalossa 15,7 kWh/ (m2a)
  
B.     Lasketaan järjestelmähäviöt ja tuotot
  
Lasketaan lämmönjaon ja luovutuksen häviöt
Lasketaan lämpimän käyttöveden häviöt

Nettotarpeisiin lisätään lämmitysjärjestelmän ja käyttöveden lämpöhäviöt.
Nettotarve jaetaan järjestelmän hyötysuhteella.

Esim. lattialämmityksen lämmönluovutuksen hyötysuhde 0,8.
Käyttöveden siirron hyötysuhde 0,96

Huomioidaan kiertopumppujen sähkökulutus.
Esim. Lattialämmitykselle 2,5 kWh/ (m2a)
Ilmanvaihdon puhaltimelle 5,3 kWh/ (m2a)

Lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutus:
Nettotarve jaetaan tuoton hyötysuhteella tai lämpökertoimella

Esim. Varaava takka 0,6, maalämpöpumppu 3,4.
Maalämpöpumppu LKV:n valmistuksessa 2,3

C.    Lasketaan ostoenergia ja E-luku

Ostoenergia riippuu käytettävästä järjestelmästä.
Omavaraisenergia (esim. aurinkokeräin omalla tontilla) vähennetään ostoenergian kulutuksesta

Lisäksi voidaan huomioida:
Varaava takka max: 2000 kWh/ tulisija
Ilmalämpöpumppu max: 1000 kWh

Ostoenergia kerrotaan energiamuodon kertoimella.
E-luku riippuu erityisesti käytetyistä energiamuodoista.

Energiamuotojen kertoimet (2013):

Sähkö 1,7
Kaukolämpö 0,7
Kaukojäähdytys 0,4
Fossiiliset polttoaineet 1,0
Uusiutuvat polttoaineet 0,5

Lähde:
Jarek Kurnitski: Energiamääräykset 2012,
Opas uudisrakennusten energiamääräysten soveltamiseen
Suomen Rakennusmedia Oy, 2012


Miten E-luku lasketaan?

E-luvun laskenta on monimutkainen laskutoimitus, laskentaohjeet ja kaavat löytyvät
RakMK D5:sta ja ohjeita E-luvun laskentaan RakMK D3 (2012):sta.
Asetus 176/2013 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 
ja erityisesti sen liitteessä oheita E-luvun määrittämiseen

Täältä laskentaan ohjeistus:
Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo
Energiatodistusoppaan 2013 liite, 25.9.2013


Laskelmiin tarvitaan käytännössä maksullinen laskentaohjelma.
Jäähdytetty rakennus (esim. toimistot) edellyttää validoidun tuntitason simulointiohjelman (dynaaminen laskenta). Myös kesäajan sisälämpötilan laskenta vaatii dynaamisen laskentaohjelman. Kesäajan huonelämpötilatarkastelu tarvitaan muissa rakennuksissa kuin pientaloissa.


Arkkitehtitoimisto Tilastolla on käytössään Lamit Oy:n Energiajunior 12 laskentaohjelma:
www.energiajunior.fi
Ilmainen laskentapalvelu löytyy täältä:
www.laskentapalvelut.fi
Karkeita, yksinkertaisia e-lukulaskureita löytyy ilmaiseksi, mutta ne eivät sovellu määräystenmukaisuuden osoittamiseen, ainoastaan luonnosvaiheessa ohjaamaan suunnittelua:
http://www.pientaloteollisuus.fi
http:// www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/e-lukulaskuri

Lisätietoja:
ET-luvulla tehty vertailu: Diplomityö Malin Moisio

e-luku
alkuun

energiatodistuksia

Design © Malin Moisio, Arkkitehtitoimisto TILASTO Facebook LinkedInPiterest etusivulle