etusivulle yhteystiedotsuunnittelijaprojektitasiakkailleenergiatodistuksiaLähetä sähköpostia


Rakennuksen energiatehokkuuteen  vaikuttavat tekijät:





copyrightMalin Moisio
Arkkitehti SAFA
Arkkitehtitoimisto TILASTO
Hyypänpolku 4 a 6
33540 Tampere
050-5479954
malin c tilasto.info
www.tilasto.info





Periaatteita:

Energiatehokkuus on vain yksi rakennuksen ominaisuuksista.
Energiatehokkuuden lisäksi on aina huomioitava myös arkkitehtuuri.
Hyvä arkkitehtuuri on kestävää, kaunista ja käyttökelpoista.
Kestävyys tarkoittaa myös terveellistä, turvallista ja riskitöntä rakennusta.

Rakennus on systeemi. Systeemiä ei voi optimoida optimoimalla sen yksittäisiä osasia.
Useat eri ominaisuudet vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen.
Samat ominaisuudet vaikuttavat myös rakennuksen arkkitehtuuriin.

Rakennus suunnitellaan aina ihmisille ja johonkin paikkaan.
Energiatehokas ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakennus suunnitellaan aina tapauskohtaisesti, tilaohjelma, paikan henki ja olosuhteet huomioiden.

energiatehokkuus








1    Sijainti ja paikka



1.1    Sääolot, mikroilmasto


Sääolot vaikuttavat energiankulutukseen, passiivisen aurinkoenergian määrään

Huomioitava:
- Lämpötila, aurinkoenergian määrä ja kulma (riippuu leveysasteesta)
- Paikan mikroilmasto; tuuli, auringon valo ja lämpö, sade, pakkanen, lumi, routa


1.2    Ilmansuunnat


Vaikuttavat oleellisesti tilojen sijoitteluun
Vaikuttavat passiivisen energian määrään rakennuksessa ja tontilla

Huomioitava:
-  Vaikuttavat tilojen ja piha-alueiden sijoitteluun sekä paikan mikroilmastoon
-  Sisätilat tulisi sijoitella huomioiden niiden valaistus- ja lämmitystarve eri aikaan vuorokaudesta
-  Mitä enemmän sisätilat saavat aurinkoenergiaa talvella, sitä vähemmän tiloja pitää lämmittää
-  Etelään, kaakkoon ja lounaaseen sijoitetaan tilat jotka tarvitsevat eniten auringonvaloa ja joita käytetään jatkuvasti.
-  Tilat jotka tarvitsevat vähiten lämpöä ja valoa, (käytävät, kodinhoitohuoneet, autotallit varastot jne) sijoiteltuna rakennuksen pohjoisseinälle toimivat myös puskurivyöhykkeenä lämmitettyjen tilojen ja pohjoisseinän välissä
-  Isot ikkunat etelän ja lännen suunnassa: talvella hyödynnettävää energiaa, kesällä  huomioitava ylikuumeneminen varjostuksin
-  Huomioitava sopivia ulkotiloja erilaisiin vuorokaudenaikoihin



passive

Tilojen sijoittelu ilmansuunnittain
Kuva:
Edward Mazria:The Passive Solar Energy Book


1.3    Maastonmuodot


Vaikuttavat rakennuksen muotoon, paikan mikroilmastoon

Huomioitava:
-   Maastonmuodot muodon lähtökohtana, porrastettu talo loivaan rinteeseen, rinnetalo jyrkkään rinteeseen, tasamaatontille tasamaatalo.
Vaikuttaa tilojen sijoitteluun:
-    Tilojen liityttävä pihatasoihin ja maanpinnan korkoihin, mahdolliset porrastukset huonetiloissa
Vaikuttaa perustamistapaan:
-    Kellarillinen perustus, rossipohja, maanvarainen laatta
Vaikuttaa pihajärjestelyihin, pintavesien poistoon, tontin mikroilmastoon


1.4   Ympäristö ja maisema


Ympäristö vaikuttaa maisemaan
Maisema vaikuttaa tilojen sijoitteluun

Huomioitava:
-  Maiseman ilmasuuntaa ei aina voi valita
-  Oleskelutilat pyrittävä avaamaan parhaisiin näkymiin, maisema vaikuttaa siis rakennuksen suuntaukseen
-  Huomioitava näkymät sisältä ulos mutta myös näkymät ulkoa sisälle
-  Rakennusten sijoittuminen toisiinsa
-  Ympäristön varjostus



1.5   Tontin muoto ja koko, rakennusalueen sijainti tontilla, liittymän sijainti, (kaava)


Vaikuttavat rakennuksen muotoon, kokoon, aukotukseen, suuntaukseen
Ovat riippuvaisia paikan olosuhteista

-    Optimaalinen rakennus  suunnitellaan kullekin tontille tilannekohtaisesti
-    Optimaalinen kaava huomioi tontin olosuhteet
Vaikuttaa rakennuksen sijoitteluun tontilla
-    Liittymä ideaalisin pohjoispuolella, jolloin piha jää etelänpuoleiselle takapihalle
-    Lähestyminen huomioitava niin että siitä tulee mahdollisimman sujuva, toimiva ja miellyttävä.

-  Piha-alueiden mikroilmasto

-  Liikennejärjestelyt tontilla








prosessi
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät ovat riippuvaisia toisistaan


1    Arkkitehtuuri



1.1    Rakennuksen tilajärjestelyt 


Vaikuttaa rakennuksen kokoon,  ikkunoiden kokoon ja suuntaukseen
-->passiivisen aurinkoenergian määrään, johtumishäviöihin, energiankulutukseen
Ovat riippuvaisia , paikasta, ilmansuunnista, tontin koosta ja muodosta, tilaajasta ja kaavasta

Huomioitava:
-  Optimaaliset tilajärjestelyt ilmasuuntien, sisäisen ja ulkoisen liikenteen sekä tilojen toimivuuden kannalta.
-  Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys.
-  Puolilämpimät tilat ja niiden käyttö “puskurivyöhykkeenä” kuten viherhuoneet ja kuistit
-  ”Kuumenevien” tilojen keskeinen sijoittelu ”lämpösydämeksi”
-  Ilman optimaalinen kierto huonetiloissa. Lämpimän ilman kierrätys ja ylilämmön hyödyntäminen/ tuuletusmahdollisuus
-  Märkätilojen sijoittelu keskitetysti, putkivetojen määrän minimointi
- Tilajärjestelyt ovat riippuvaisia paikasta, ilmansuunnista ja maastonmuodoista
ks. Paikka ja sijainti, ilmasuunnat



1.2  Rakennuksen muoto


Vaikuttaa vaipan alaan, kylmäsiltojen määrään
--> johtumishäviöiden määrään, passiivisen aurinkoenergian määrään

Huomioitava energiatehokkuuden kannalta:

-  Yksinkertainen muoto johtaa pienempään vaippaan ja pienempiin lämpöhäviöihin ja pienempään materiaalimäärään
-  Nurkkien myötä kylmäsillat lisääntyvät, myös mahdolliset vuotokohdat
-  Optimaalinen muoto tarvitsee vähiten lämmitysenergiaa talvella ja kerää mahdollisimman vähän lämpöä kesällä
-  Itä - länsisuuntaisesti pitkittäinen rakennus mahdollistaa mahdollisimman suuren ikkunapinnan etelään
-  Suorakaide on tehokkain muoto vähentämään lämmitystarvetta talvella ja jäähdytystarvetta kesällä.
- Optimaalinen muoto on itä-länsisuuntaisesti venytetty suorakaiteen muotoinen rakennus joka toimii tehokkaimmin sekä talvella että kesällä
-  Rakennuksen muodossa huomioitava auringonsäteilyn osuminen sisätiloihin
-  Vaipan ala suhteessa tilavuuteen, ns. muotokerroin
Huom! Ei yksiselitteistä, A/V kasvaa mitä pienempi rakennus.
Vain samankokoiset rakennukset ovat vertailukelpoisia. Ns. “muotokerroin” ei aina ole tarkoituksenmukainen mittari.

Huomioitava arkkitehtuurin kannalta:

- Muoto ei ole vain energiatehokkuutta, se vaikuttaa myös tilojen sijoitteluun ja toimivuuteen, rakennusmassaan, arkkitehtoniseen kokonaisuuteen, sen esteettisyyteen, rakennuksen soveltuvuuteen tontille jne.
- Muodolla voidaan saada aikaan tilallisista ja toiminnallista hyötyä, jota ei kompensoi vähentynyt vaipan määrä
- Form follows funktion!





muoto

Tilojen sijoittelu erimuotoisissa pientaloissa.
Muoto on myös toiminnallinen kysymys!






muoto



Muoto on myös esteettinen kysymys!

muoto
Onko isompi pallo "parempi" muoto?
Isompi pallo on muotokertoimeltaan parempi.



 
muoto

Muotokerroin on vertailukelpoinen vain kun tilavuus on sama!





























1.3    Rakennuksen koko


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen, energiatehokkuuteen (E-lukuun)

Huomioitava laskennassa:
-  Energiankulutus jataan lämmitetyllä nettoalalla, mukana myös puolilämpimät tilat
-  Mitä isompi rakennus, sen enemmän kuluu energiaa tilojen lämmittämiseen. Toisaalta sen parempi energiatehokkuus (tai E-luku)!
-  Pienestä talosta vaikeampi saada laskennallisesti energiatehokas (pienempi jakaja), jolloin energiatehokkuus ”näyttää” huonommalta
-  Koko määrittelee sisäiset lämpökuormat henkilöistä, laitteista yms.
-  Koko määrittelee käyttöveden kulutuksen (120m2 asti)

Huomioitava suunnittelussa:
-  Koon vaikutus muotoon ja tilojen järjestelyyn, “muuttujat” kasvavat. Iso tilaohjelma vaatii ehkä "mutkikkaamman" muodon toimiakseen optimaalisesti
-  Mikä on käyttäjän todellinen tilantarve ja tilojen käyttöaste?
-  Huomioitava muuttuvat elämäntilanteet ja tilojen mahdollinen muunneltavuus
- ”Hukkaneliöiden” karsiminen hyvällä suunnittelulla

koko

Kun pinta-ala ja tilavuus kaksinkertaistuvat, ulkoseinät 1,66 kertaistuvat. Tämä aiheuttaa suhteessa pienemmät lämpöhäviöt neliölle


1.4    Rakennuksen kerrosluku


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen
Vaikuttaa vaipan määrään

Huomioitava:
- Kerrosluku ei useinkaan ole vapaasti valittavissa, vaan sitä ohjataan kaavassa
- Kaksikerroksisessa talossa on suhteellisesti enemmän vaipaa yksikerroksiseen verrattuna (kun bruttoala on sama, nettoala pienenee. Myös porras vähentää käytettävää huoneistoalaa)
- Tilajärjestelyjen kannalta useammat kerrokset saattavat olla joko perusteltuja tai ongelmallisia, riippuen tapauksesta
- Kellari parantaa laskennallisesti energiatehokkuutta mutta samalla lisää myös energiankulutusta, ks koko
 


1.5    Rakennuksen tilavuus


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen, ilmanvaihdon määrään, lämmitystarpeeseen jne.

Huomioitava energiatehokkuuden kannalta:
-  Mitä isompi Ilmatilavuus, sen enemmän kuluu energiaa.
-  Tilavuus ei vaikuta E-luvun laskentaan mutta todellisuudessa se vaikuttaa energiankulutukseen (Energiankulutus lasketaan /m2)
- Tilavuus vaikutta vaipan määrään

Huomioitava arkkitehtuurin kannalta:
- Tilavuuden suhde lattian pinta-alaan, huoneen miellyttävät mittasuhteet
- Ylikorkeiden tilojen välttäminen



1.6    Ikkunat



1.6.1    Ikkunoiden koko


Vaikuttaa passiivisen aurinkoenergian saantiin, valon määrään, varjostuksen tarpeeseen, johtumishäviöiden määrään, jäähdytystarpeeseen.

Huomioitava:
-    Ikkunoiden koolla on neljänlaisia vaikutuksia energiatehokkuuteen:
1. Ikkunoiden johtumishäviöt ovat muuta seinärakennetta suuremmat, lämpöhäviöt kasvavat
2. Toisaalta ikkunoiden kautta saadaan merkittävä osa rakennukseen passiivisesta lämpöenergiasta. Vaikuttaa sisäisiin lämpökuormiin, vähentää lämmitystarvetta
3. Saattaa aiheuttaa ylikuumenemista (ilman varjostusta) ja samalla lisätä jäähdytystarvetta joka taas heikentää rakennuksen energiatehokkuutta
4.  Vaikuttaa päivänvalon määrään ja siten valaistukseen kuluvan energian määrään

-  Ikkunoilla on erityisesti arkkitehtonisia eli viihtyisyyteen vaikuttavia arvoja;  valoisuus, näkymät ulos ja ulkoa sisälle, tilan tuntu
- Ikkunat ovat olennainen osa arkkitehtonista kokonaisuutta, massoittelua, sommittelua ym. rakennuksen esteettisyyteen vaikuttavia tekijöitä
- Päivänvalon määrään voidaan vaikuttaa ikkunoiden sijoittelulla seinässä, ikkunan suuntauksella, muodolla, sijainnilla seinärakenteessa


maisema

Ikkunoilla on erityisesti viihtyisyyteen vaikuttavia arvoja;  valoisuus, näkymät ulos ja ulkoa sisälle, tilan tuntu.

Malin Moisio: Talo Saunaranta, Nokia
Kuva: Tuomas Uusheimo


1.6.2    Ikkunoiden tyyppi


Vaikuttaa passiivisen aurinkoenergian saantiin, johtumishäviöiden määrään, varjostuksen tarpeeseen, jäähdytystarpeeseen

Huomioitava:
-    Kehäkerroin, läpäisykerroin (g-arvo), U-arvo
-    Lasityypit, selektiivikalvot, argonkaasut ym.
-    Tuuletusmahdollisuus
-    Aurinkosuojaus, muunneltavat/kiinteät
-    Ikkunan sijainti suhteessa eristeeseen



1.6.3    Ikkunoiden sijoittelu ja suuntaus


Vaikuttaa passiivisen aurinkoenergian määrään, valon määrään, varjostuksen tarpeeseen, jäähdytystarpeeseen

Huomioitava:
-  Ikkunat eri ilmansuuntiin, passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen
- Varjostukset
- Maisemat, näkymät ulos ja ulkoa sisälle

ks. ilmansuunnat, tilajärjestelyt, sijainti ja paikka

kaavio

Ikkunoiden koko ja suuntaus on aina seurausta muista ominaisuuksista kuten tilajärjestelyistä ja tontin olosuhteista!


1.6.3    Ikkunoiden varjostus


Vaikuttaa passiivisen aurinkoenergian määrään, valon määrään, jäähdytystarpeeseen

Huomioitava:
- Pääsääntöisesti kiinteät varjostukset huonontavat energiatehokkuutta
- Talvella kaikki mahdollinen passiivinen energia on saatava hyödynnettyä
- Kesällä tämä energia aiheuttaa jäähdytystarvetta ja on haitaksi energiatehokkuudelle
- Energiatehokkaat varjostukset ovat passiivisia ja muunneltavia talvi- ja kesäaikaan
- Vanhat hyvät, muuntuvat varjostuskeinot kuten lehtipuut ja säädettävät ikkunaluukut toimivat edelleen

Varjostuksissa huomioitava myös:
-  Varjostimien ulkonäkö
-  Mahdollinen integrointi rakenteeseen
-  Parvekkeet ja katokset passiivisina varjostimina





2    Rakenteet

2.1    Rakenteiden U-arvot


Vaikuttaa johtumishäviöihin, lämpökuormien hyödyntämisasteeseen, jäähdytystarpeeseen.
Vaikuttaa rakenteiden toimivuuteen

Huomioitava:
-    U-arvot: Ulkoseinät, Yläpohja, Alapohja, Kellari, Ikkunat, Ovet
-    Teknisesti toimivat rakenteet


2.2    Rakennuksen sisäpuolinen tehollinen lämpökapasiteetti eli rakenteiden ”massiivisuus”


Vaikuttaa rakennuksen kykyyn varata lämpöä,
Vaikuttaa passiivisen aurinkoenergian ja muiden lämpökuormien hyödyntämisasteeseen, jäähdytystarpeeseen.

Huomioitava:
- Massiiviset rakenteet ovat energiatehokkaampia kuin kevyet
- Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen ja varaaminen massiivisiin rakenteisiin



passive


Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen massiivisiin rakenteisiin

Kuva:
Edward Mazria:The Passive Solar Energy Book




2.3    Rakenteiden tiiveys


Vaikuttaa rakennuksen vuotoilman määrään,  lämpöhäviöihin

Huomioitava:
-    Mitä parempi ilmatiiviys, sen parempi energiatehokkuus
-    Kerrosluku vaikuttaa laskentaan (kerroslukukerroin),  vuotoilman määrä kasvaa useampikerroksisissa rakennuksissa
-    Ilmatiiviys on mitattava tai käytettävä arvoa 4.


2.4    Kylmäsillat


Vaikuttaa rakenteiden johtumishäviöihin

Huomioitava:
-    Kylmäsillat: Ulkonurkat, sisänurkat, ikkunoiden kehät, ovien kehät, yläpohjan ja ulkoseinän liitos, alapohjan ja ulkoseinän liitos, välipohjan ja ulkoseinän liitos
-    Rakenteiden väliset liitokset, käytetyt materiaalit, liitoskohtien pituus
-    Sisänurkat vähentävät lämpöhäviöitä laskennalliseti







3    Tekniset järjestelmät /olosuhteet



3.1    LVI



3.1.1    Lämmitys


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen ja sisäisiin lämpökuormiin

Huomioitava:
-  Lämmitysmuoto (energiamuodon kerroin vaikuttaa erityisesti E-lukuun)
- Lämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sähkönkäyttö
-  Lämmöntuotto, laitteiden hyötysuhteet
-  Lämmön varastointi, varaajan koko ja eristys
-  Lämmönjakojärjestelmä, hyötysuhde. Putkivetojen pituus ja eristys
-  Lämmönluovutus, hyötysuhde
-  Toivotut lämpöolosyhteet, lämpötilan asetusarvot
-  Lämpöpumput
-  Varaavat takat
-  Käyttäjän vaikutus (ei vaikuta E-lukuun)




3.1.4    Lämmin käyttövesi


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen

Huomioitava:
-    Lämpimän käyttöveden valmistus, jakelu, kierto ja varastointi
-    Varaajan koko, eriste, sijainti
-    Kiertovesijohto, pituus, eristys, sijainti
-    Käytetyn veden määrä, vesikalusteiden määrä ja laatu
-    Lämpötilan asetusarvot
-    Jäteveden käsittely, lämmön talteenotto
-    Käyttäjän vaikutus (ei vaikuta E-lukuun)









3.1.5    Sisäilman laatu, ilmanvaihto


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen

Huomioitava:
-    Ilmanvaihdon määrä ja laatu, sisäilmaolosuhteet
-    Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde
-    Putkivedot, ilmamäärät
-    Tuloilman laatu, lämpötilan asetusarvot
-    Iv-koneen sähköteho




3.1.3    Jäähdytys


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen

Huomioitava:
-    Jäähdytysjärjestelmän tarve
-    Passiiviset viilennyskeinot: säädettävät luukut ja ritilät, yötuuletus
-    Maakylmä
-    Käyttäjän vaikutus (ei vaikuta E-lukuun)


3.1.2    Energia



Huomioitava:
-    Ilmaisenergioiden hyödyntäminen, sisäiset lämpökuormat
-    Uusiutuvat energianlähteet: tuuli, aurinko, maalämpö, puu
-    Passiivinen aurinkoenergia ja sen hyödyntäminen eri tavoin
-    ”aktiivinen” aurinkoenergia: aurinkosähkö, aurinkolämpö
-    Tulevaisuuden järjestelmät ja niihin varautuminen, elinkaari
-    Muunneltavuus ja mukautuvuus, varaukset
-    Teknisten laitteiden elinkaari on muuta rakennusta lyhyempi
- Vaikuttaa E-lukuun energiamuotojen kertoimien kautta



3.2    SÄHKÖ


Vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen

Huomioitava:
-    Valaistusolosuhteet, sähkövalot/luonnonvalo
-    Sähkönkulutus: laitteet ja kotitaloussähkö
-    Laitesähkön hukkalämmön hyödyntäminen
-    Käyttäjän vaikutus (ei vaikuta E-lukuun, valaistus ja kuluttajalaitteet standardiarvoilla)


energiiatehokkuus

Kuva: Diplomityö Malin Moisio
Arkkitehtuurin vaikutus pientalon energiatehokkuuteen, Talo Saunarnata ja 47 variaatio
ta

Lisätietoja:
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/6678/moisio.pdf?sequence=11



Design © Malin Moisio, Arkkitehtitoimisto TILASTO Facebook LinkedInPiterest etusivulle